moon jääruusu
Suomenpienhevostamma
Rek. nro VH14-018-0828
Synt. 05.03.2014, 4v.
Ikääntyminen satunnainen 3. vuotiaaksi, nyt KATT II (5v. 30.9.2014)
Säkä 143 cm
Rautias
Omistaja VRL-13625
Kotitalli Korpikehto
Kasvattaja Moondance
Koulu-/ valjakkopainotus
Koulutustaso heC-B/noviisi
Rek. nro VH14-018-0828
Synt. 05.03.2014, 4v.
Ikääntyminen satunnainen 3. vuotiaaksi, nyt KATT II (5v. 30.9.2014)
Säkä 143 cm
Rautias
Omistaja VRL-13625
Kotitalli Korpikehto
Kasvattaja Moondance
Koulu-/ valjakkopainotus
Koulutustaso heC-B/noviisi
sukutaulu
ii. Kaarnan Jyrinä KRJ-I, KTK-II, SLA-II, Ch ie. Pilven Holisti KTK-III ei. Lakean Pikku-Peto KTK-III ee. Fiktion Ruusa VIR MVA Ch, KTK-III, SLA-II, YLA2, KRJ-II |
iii. Nokikylän Joonatan
VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-II, YLA3, SLA-III iie. Kaarnan Syysruusu iei. Siljan Suvereeni iee. Torstain Hallatar eii. Lakean Solttu-Juuso VIR MVA Ch, KRJ-II, YLA2, KTK-II, SLA-I, ERL-III eie. Fiktion Sipiriina SV-I eei. Fiktion Roomu SLA-II, KRL-II, YLA3 eee. Hovi-Hymy ERL-III |
suvussa myös
iiii. Pieni Leijonamieli
iiie. Magnolian Milja iiei. Toljalan Joonatan iiee. Syreeni ieii. Samoilija, YLA1, SLA-I*, KTK-III, KRJ-II, VIR MVA Ch ieie. Juromaan Viivi, ERJ-II, KTK-II, YLA2 ieei. Tumma-Poika ieee. Hipsutin |
eiii. Finlandees, VIR MVA Ch, KTK-I, YLA2
eiie. Lakean Nelli-Noora. VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I eiei. Riivana TM eiee. Sirityksen Surku eeii. Purje-Aatos. SLA-I, YLA3 eeie. Tiitun Vilima, SLA-II, YLA2 eeei. Hovi-Niko, KTK-III, YLA2, SLA-III eeee. Kesän Hymy, KRJ-III, YLA2, SLA-I |
kalenteriKALENTERISSA VAIN SIJOITUKSET
KRJ-sijoituksia 3 kpl, joista voittoja 2 kpl VVJ-sijoituksia 3 kpl 16.07.2014 HeC 5/40 @ Fiktio (KRJ) 08.07.2014 Noviisi 3/30 @ Konkkaronkka (VVJ) 05.07.2014 Noviisi 3/30 @ Konkkaronkka (VVJ) 22.06.2014 HeC(1) 1/40 @ Konkkaronkka (KRJ) 19.06.2014 HeC(1) 1/40 @ Konkkaronkka (KRJ) v = villit p = porrastettu |
päiväkirjaxx.xx.xxxx (c) xxxxxx
|
Kuva (c) Elicopy
luonne
Jääruusu on perinyt selkeästi vanhempiensa parhaat puolet. Se on luonteeltaan kiltti hörökorva, jolla on kyllä energiaa häsätä karsinassa etenkin ruoka-aikaan (tallimestari kiittää sotketusta karsinasta), mutta myös kykyä seistä nätisti paikoillaan kun niin pyydetään. Ainakin hetken aikaa. Pikkutamma nauttii rapsutuksista ja kaikenlaisista huomionosoituksista, erityisesti herkkupaloista, ja on äärimmäisen seurallinen. Jos se olisi vähän pienempi, sitä voisi pitää tallikoiran korvikkeena.
Seurallisuus ja aktiivisuus ovat hyvä yhdistelmä hoitotoimenpiteissä. Jääruusu seisoisi harjattavana vaikka koko päivän jos jollain olisi vain siihen aikaa. Se kulkee nätisti perässä traileriin ja seisoo matkan ainakin suhteellisen kiltisti ja on yleensä innoissaan matkan määränpäästä, oli se sitten eläinlääkäri, kengittäjä tai kisapaikka. Eläinlääkärikään ei ole onnistunut aiheuttamaan vielä niin epämiellyttäviä kokemuksiä, etteikö tamma antaisi hänenkin silittää.
Kisoissa kaikki on nuorukaiselle vielä uutta ja ihmeellistä, ja se pöhisee, puhkuu ja puhisee minkä ehtii. Tuttu ihminen ja hevoskaverit kuitenkin rauhoittavat sitä sen verran, ettei se pomppaa sentään aivan nahoistaan. Varsinaisesti Ruusu ei pelkää mitään, mutta saattaa unohtua tuijottamaan jotain uutta ja jännittävää ja hirnuu mielellään uusille tuttavuuksille, joita nuori tamma harvemmin kiinnostaa. Veryttelyssä ratsastaja saa käyttää melkoisesti omaa energiaansa, jotta tamma muistaa keskittyä siihen, mitä oltiin tekemässä. Kisatuloksia on jo muutamia erittäin lupaavia sekä kouluratsastuksesta että valjakkoajosta.
Myös työmoraali on neidillä kohdillaan. Sitä alettiin ohjasajaa kahden vuoden iässä ja myöhemmin perään lykättiin kärryt. Jääruusu ei sen kummemmin ihmetellyt perässä tulevaa hökötystä vaan on suorastaan nauttinut siitä, että nyt saa lenkeillä juosta kovempaa kun taluttaja ei laahaa perässä... Irtohypyttäessä tamma suoriutuu vielä hyvällä tekniikalla yli vähän isommistakin esteistä, mutta ratsastaja selässä se sotkeutuu jo maapuomeihin, ja kultakimpaleen suojeluksi on tehty päätös, ettei sillä sen kummemmin hypätä.
Ratsukoulutus aloitettiin kolmen vuoden iässä hyvällä menestyksellä. Tamma tottui nopeasti ratsastajaan selässä, ja sitä suojeltiin ylirasittumiselta ja kyllästymiseltä hyvin lyhyillä ratsastusajoilla. Huomasimme nopeasti, kuinka koulupainotteinen suku on vaikuttanut tähänkin varsaan: Ruusu liikkuu kauniisti eteen ja työskentelee ahkerasti. Silloin tällöin se toki unohtuu säheltämään jotain aivan omaa ja unohtaa ratsastajan olemassaolon, mutta pääsääntöisesti se jaksaa keskittyä hienosti ja vastata apuihin, kunhan ne ovat selkeät. Liikaa ei kannata ratsastajan heilua ja hienosäätää apujensa kanssa, tai tamma ei enää ymmärrä, mitä siltä halutaan.
Seurallisuus ja aktiivisuus ovat hyvä yhdistelmä hoitotoimenpiteissä. Jääruusu seisoisi harjattavana vaikka koko päivän jos jollain olisi vain siihen aikaa. Se kulkee nätisti perässä traileriin ja seisoo matkan ainakin suhteellisen kiltisti ja on yleensä innoissaan matkan määränpäästä, oli se sitten eläinlääkäri, kengittäjä tai kisapaikka. Eläinlääkärikään ei ole onnistunut aiheuttamaan vielä niin epämiellyttäviä kokemuksiä, etteikö tamma antaisi hänenkin silittää.
Kisoissa kaikki on nuorukaiselle vielä uutta ja ihmeellistä, ja se pöhisee, puhkuu ja puhisee minkä ehtii. Tuttu ihminen ja hevoskaverit kuitenkin rauhoittavat sitä sen verran, ettei se pomppaa sentään aivan nahoistaan. Varsinaisesti Ruusu ei pelkää mitään, mutta saattaa unohtua tuijottamaan jotain uutta ja jännittävää ja hirnuu mielellään uusille tuttavuuksille, joita nuori tamma harvemmin kiinnostaa. Veryttelyssä ratsastaja saa käyttää melkoisesti omaa energiaansa, jotta tamma muistaa keskittyä siihen, mitä oltiin tekemässä. Kisatuloksia on jo muutamia erittäin lupaavia sekä kouluratsastuksesta että valjakkoajosta.
Myös työmoraali on neidillä kohdillaan. Sitä alettiin ohjasajaa kahden vuoden iässä ja myöhemmin perään lykättiin kärryt. Jääruusu ei sen kummemmin ihmetellyt perässä tulevaa hökötystä vaan on suorastaan nauttinut siitä, että nyt saa lenkeillä juosta kovempaa kun taluttaja ei laahaa perässä... Irtohypyttäessä tamma suoriutuu vielä hyvällä tekniikalla yli vähän isommistakin esteistä, mutta ratsastaja selässä se sotkeutuu jo maapuomeihin, ja kultakimpaleen suojeluksi on tehty päätös, ettei sillä sen kummemmin hypätä.
Ratsukoulutus aloitettiin kolmen vuoden iässä hyvällä menestyksellä. Tamma tottui nopeasti ratsastajaan selässä, ja sitä suojeltiin ylirasittumiselta ja kyllästymiseltä hyvin lyhyillä ratsastusajoilla. Huomasimme nopeasti, kuinka koulupainotteinen suku on vaikuttanut tähänkin varsaan: Ruusu liikkuu kauniisti eteen ja työskentelee ahkerasti. Silloin tällöin se toki unohtuu säheltämään jotain aivan omaa ja unohtaa ratsastajan olemassaolon, mutta pääsääntöisesti se jaksaa keskittyä hienosti ja vastata apuihin, kunhan ne ovat selkeät. Liikaa ei kannata ratsastajan heilua ja hienosäätää apujensa kanssa, tai tamma ei enää ymmärrä, mitä siltä halutaan.
Virtuaalihevonen // A SIM game horse